Yleiset asiat

Huomenna tulee tynnyrisaunan kattoja mökille. Pyyntö siitä on nyt tonni mutta voiko myydä periaatteella kunhan bie pois jos menee tinkimiseks?

Voi myydä meidän puolesta, kunhan pääsee eroon!

Onko muuten kellään tietoa (oliko vanha omistaja puhunut), milloin mökillä on viimeksi käynyt nuohooja. Joissain kotivakuutuksissa voi olla esim. palokorvauksissa ehto, että on nuohottu säännöllisesti.

Pääasia, että saunasta pääsee eroon! Menköön vaikka ilmaiseksi! Nuohooja pitää varmaan tilata, ei ole tietoa viiem käynnistä.

Tynnyrisaunan kattoja kävi, lupasin 750 ja kauppa tulee voimaan jos kestää siirron. Lupasi soitella

Sauna haetaan keskiviikkona pois. Sen jälkeen mun mielestä tärkeimmät hommat olis

1. Saunamökin remontti ja ennen kaikkea katon korjaus
- vaatii siis kunnon suunnitelman, eli varmaan pihakokouksen yhteydessä pitäis miettiä mistä keväällä alotetaan.

2. Terassin perustaminen ja käsittely
- pitää perustaa kunnolla ettei sorru ja mätäne.

3. Pihan suunnittelu

4. Kaikki muu
- keittiö? Puutavaran varastointi yhteenpaikkaan, vajan ehostus, romun vienti pois vajan alta, mökin paikkaus ( takaseinä tikkaiden kohdalta, kuisti, järven puolen ulko-oven tiivistys)

No niin. Lista on ihan järkevä.Tärkeysjärjestys ei ole kuitenkaan mikään yhden totuuden kysymys. tarkempi suunnittelu saa jäädä tuonnemmaksi.

Sitä mieltä kuitenkin olen, että sorapatjan ajaminen tulevaa p- paikkaa varten on hyvä tehdä nopeasti. Talvi hoitaa sitten p-paikkaa kuntoon. Jos p- paikka tehdään kesällä niin se saattaa vaatia jyräystä tms. jotta olisi sitten käyttökelpoinen jo kesällä 14.

Saunamökki on tietenkin kevät- kesä asia ykkönen, mutta olen kyllä ymmärtänyt , että jonkinmoinen Avant on keväällä tulossa ja jos se on tulossa niin suunnitelmahan pitää olla , mitä se tekee.

kimmo

Hei !
kirjoittelen täältä sitä sun tätä. Mietiskelen voisko tuossa talvikuukautena ( helmikuu ) mietiskellä jotenkin keskitetysti joitakin asioita. Tämä tarkoittaisi valmisteluvastuun jakamista. Yhteisessä neuvonpidossa olisi sitten keväällä aina jonkun/ joidenkin etukäteen pohtima ja valmistelema esitys jostakin mökkiprojektin osasta. Olen tottunut työssäni siihen, että joku tekee pohjaesityksen ja miettii sitä tahollaan pitkään, sitten yhteisessä neuvottelussa se otetaan käsittelyyn, käydään keskustelu, tehdään muutokset ja esittäjä laatii sitten lopullisen ohjelman toteutusta varten.

Käytännössä se menisi esimerkiksi näin:

Vaikkapa Matti ottaa vastuulleen pihasuunnittelun ja tekee siitä aikatauluineen ja kustannusarvioineen pohjan maaliskuun 8.päivän ( esim ) kokoukseen. Kokouksessa katsotaan esitys läpi, pensaat, puut, aidat, leikkirakenteet yms mahdolliset toiveet lisäten. Hyväksytään, sitten toteutetaan.

Vaikkapa Katri ja Anna ottavat suunnitellakseen saunan remontin aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Se vaatii kyllä perinpohjaisen pohdinnan. Jo suunniteluvaiheessa voi ottaa huomioon muiden ajatukset. Esitys valmistuu 8.3. kokoukseen mennessä. Täydennetään/ karsitaan ja hyväksytään. Toteutetaan.

Vaikkapa Anna ja Hanni ottavat vastuulleen hankintojen suunnittelun. Suunnitelma valmistuu 8.3. pidettävään kokoukseen kustannusarvioineen. Täydennetään, karsitaan, hyväksytään , toteutetaan.

Vaikkapa Jaakko, Kimmo ja Eero ottavat vastuulleen asuntovaunuasian. Laativat kunnostusarvion ( mukana mahdollinen reksiteröintikustannus ), kunnostusaikataulun ja tekevät säilytys tai myyntiesityksen 8.3. olevaan kokoukseen. Esitys täydennetään, karsitaan , hyväksytään ja toteutetaan.

Vaikkapa Jaakko, Kimmo ja Eero ottavat mökin kunnostustyöt( vesijohto kuntoon, nuohous, kääntösavupelti, ulkovuorin paikkaus, kuistin parannus yms. mahdolliset työt ) , tekevät suunitelman, aikataulun ja kustannusarvion 8.3. olevaan kokoukseen.

Tällainen tehtäväjako voisi olla hyvä. Jos kaikki asiat jätetään vain yhteisen kokouksen varaan ilman ennakoivaa valmistelua niin tulos saattaa onnahtaa...

pohditaan

kh

Raksamessuille lippuja löytyy

Tuo isän ehdottama suunnittelutyön jakaminen oli ihan hyvä ajatus. Lista toi hyvin myös esiin, että hommaa on kyllä paljon. Täytynee siis miettiä ajallisten ja taloudellisten resurssien puitteissa sitä, mitä tehdään missäkin vaiheessa.

Mietin, että pitäisi miettiä suurimmat työt, joissa pitäisi olla useampi (työkykyinen ) työmies (tai -nainen paikalla) ja sitten ne työt, mitä voisi tehdä mökillä käydessään.

Oliko Avantin aikataulusta vielä tietoa? Se ratkaisee tietenkin paljon pihahommien osalta.

Mökin osalta pidän kiireisempänä vesihomman selvittämistä. Muita tarvittavia korjaustöitä voisi tehdä pikkuhiljaa alkukesästä.

Mielestäni saunamökin kunnostamiseen kannattaisi nyt panostaa, kun se onkuitenkin jäämässä. Voin kirjoittaa tuonne saunaosastolle kohta ehdotuksen korjauksesta.

Samoin pihan puurakenteet pitäisi kunnostaa. Mutta niitäkin voi varmaan tehdä pikkuhiljaa kesällä sään salliessa.

Itse olen ajatellut, että heti säiden salliessa voisin tulla mökille viikonloppuisin ja kesällä tietenkin arkipäivätkin sopivat. Lasten kanssa pystyn tekemään hyvin esim. puunpilkkomista, pihahommia (esim. alapihan raivausta ja silppurointia) ja esim. kyllästys- ja maalaushommia pikkuhiljaa. Ja sitten kun Jaakko on mukana niin hommia painetaan tietenkin koko ajan täysillä

Avantin aikataulu on pitkälle meistä kiinni

nyt on nähty kännykkäkuva kuorma-auton lavalla kiitävästä tynnyrisaunasta. Lähti keskiseen Suomeen Haapamäelle. Hyvä Matti ! Onneksi MH pääsi peltikatolta alas piippua irroittamasta ennen kuin kuljetus lähti liikkeelle, vaikka olisihan tuo ollut näky , kun äijä roikkuu korsteenissa kiinni liikennekuljetuksen aikana.

Nyt on hyvä tehdä hommia eteenpäin kun kevät koittaa. Puita täytyy laittaa vielä nurin ja routamattoa, multaa , hiekkaa , soraa yms maanrakennusaineita roudata paikalle niin hyvä tulee. Talvikin on suotuisa, joten toivoa sopii varhaista kevättä.

Varatkaa nyt tuo la 8.3. tontilla käyntiä varten. Silloin pitää päättää monta asiaa.

terveisin kimmo

Vesiasia pitäisi saada kesän tullessa ratkaistua. Eero oli ilmeisesti hommannut Lassin kautta saunan alle pumpun, jolla saa järvivettä nostettua. Pihalle voisi laittaa (väliaikaisen) hanan, josta saisi esim.painepesurille vettä.

Kaivon käsipumpun korjaaminen on hankalaa, koska pumppu on niin vanha ettei kaikkia varaosia enää saa. Mietittiin, että voisi olla järkevää laittaa jo tässä vaiheessa sähköpumppu kaivon pohjalle ja esim. kaivolle hana, josta vettä saisi haettua. (Tai vetää tilapäinen putki talolle). Pumppu kyllä maksaa varmaan ainakin 1500 e.

Tampereella näkyi olevan ainakin tuollainen porakaivojen kunnostusfirma. www.porakaivohuolto.net. Pitäisiköhän vaikka tuollaisesta kysyä, mitä kaivolle voisi tehdä. Tämä voisi olla vaikka isälle hyvä homma soitella!

Viitapohjantien vartta kulkee ilmeisesti Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunnan rakennuttama vesijohto. Viemäriä ei vielä ole, mutta sellainen on ilmeisesti suunnitteilla. Yleiskaavaluonnoksessa mainittiin, että vesiosuuskunta perustettiin, koska alueen pohjaveden arseeni- ja fluoridipitoisuus on korkea. Tuohon vesiosuuskuntaakin liittymistä voisi varmaan harkita. Kaivonkin kunnostus tulee helposti maksamaan pari tonnia.

Hei !

Vesiasiassa saattavat vastaan tulla myös raha-asiat. Porakaivon laitto kuntoon voisi olla paras vaihtoehto. Milloin se tehtäisiin - en ota kantaa.
On syytä harkita nyt tehtäviä toimenpiteitä - jos ja kun tavoitteena on uudisrakennus v. 2016. Voisiko vesikysymyksen "lopullisen" ratkaisun siirtää tuohon ajankohtaan. Kekkulointia on tietenkin se, että puhtaan veden kuskaaminen paikalle vaatii aina vaivaa. Järvipumpulla pärjätään saunassa ja mökin tiskivesissä, ja pihassa on kraana , johon painepesurikin voitaneen liittää.
Pysyvä vesiratkaisu ja liittyminen paikalliseen Vesiosuuskuntaan on tietenkin hyvä tavoite. Mutta kyse on varmaan useiden tuhansien eurojen kustannuksesta.
Täällä meillä kotona on sellainen ratkaisu, että vaikka Vesisosuuskunta onkin, olemme oman kaivon varassa. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta liittyä Vesiosuuskuntaan, koska kaivo ja vehkeet toimivat. On tehty yksi suurempi pumppu-uusinta 29 vuoden aikana, ja kerran on pohjaventtiili pettänyt. Kiinteistön arvoa tietenkin nostaa, jos on kunnan vesi . ( Vesiosuuskunta on nykyisin kiinni kunnan vedessä eli liittynyt kunnan vesiosuuskunta Vesijakoon ).

Viitapohjan ja koko Kämmenniemen jätevesihanke on pahasti hakusessa. Tampereen kaupunki on tehnyt aina kaupunginvaltusutoa myöten asiasta päätöksen- siis siirtoviemärin rakentamisesta välille Kämmenniemi -Sorila. Tätä päätöstä ei kuitenkaan olla toteuttamassa, kaupungin tilaaja-tuottajamallilla toimiva Tampereen Vesi ei hanketta lähtenyt toteuttamaan, koska kaupunki ei ole osoittanut rahaa hankkeelle. Siis on tehnyt päätöksen, mutta ei ole osittanut rahoja !!! Kämmenniemen uimaranta oli viime vuonna paskaputkityömaana- siellä on jokin suurehko( ? ) pienpuhdistamo ja pumppaamo, jota paranneltiin ja jonka kautta Kämmenniemen kiinteistöjen vedet pumpataan puhdistettuina ( ? ) Näsijärveen, niin kui9n on jo pitkään tapahtunut. Paikalliset asukkaat ovat ahdistelleet ahkerasti kaupunkia asiassa, jotta saataisiin aikaiseksi pysyvä vesi- ja jätevesiratkaisu -- mutta Teisko on periferiaa ja mitään ei tapahdu, koska kaupungilla ei ole rahaa.
No- ehkä jotain joskus tapahtuu. Mutta paras on valmistautua siihen, että vesi-ja jätevesiasia täytyy meidän ratkaista jossain vaiheessa pysyvästi. Ajattelen kuitenkin, että vielä ei ole se aika. Uudisrakennusken yhteydessä voisi olla syytä liittyä Vesiosuuskuntaan, mutta mitä se maksaa... Tietenkin, jos Sisaruspohjaan vedetään viemäri, niin siihen on ilman muuta syytä mennä mukaan. Mekin kuulumme täällä viemäriosuuskuntaan, joka viime vuonna liittyi Ruoveden kunnan jätehuoltokokonaisuuteen. Siihen liittyminen oli n. 7000 euron kustannus ja siitä seurasi sitten se, että jäteveden käsittelystä tulee jatkuvasti laskuja käytetyn puhtaan veden mukaisesti. Kun emme vielä kuuluneet viemäriosuuskuntaan ainoa kustannus oli kerran vuodessa tapahtuva saostuskaivojen tyhjennys, joka maksoi joitakin kymppejä. No- EU ratkaisi tämän asia niin, että jätevesiä ei sallita enää kernaasti johdettavksi kiinteistökohtaisiin saostuskaivoihin ja imeytyskenttiin, edes haja-asutuslueilla.
Jos viemäri kylälle tulee, niin siihen kannattaa ehkä liittyä, ( kiinteistön arvo nousee ja ympäristörasite on ok ) ,mutta harkinnan jälkeen. Kyse on siitä, onko vapaa-ajankiinteistön käyttö ja siitä koituva jätevesimäärä sitä luokkaa, että ettei umpikaivolla ja kiinteistökohtaisella puhdistamolla pärjätä. Meistä ainakin tuntuu kohtuuttomalta se, että satsasimme 7000 euroa Jätevesiosuuskuntaan liittymiseen ja saimme lisäksi vielä huomattavat jätevesilaskut maksettavaksi pari kertaa vuodessa.

Mainittakoon vielä, että silloin kun rakensimme, suosittiin kiinteistökohtaisia puhdistusjärjestelmiä maaseudulla. Rakennustarkastaja sanoi, että jätevesien kuskaaminen kunnan puhdistamoon on vain ongelman siirtoa toiseen paikkaan.

Eeron pumppu käyttöön. Puhdas vesi olkoon tavoite uuteen kämppään.

kh

Jaakko hankki kaivon käsipumppuun jonkun tsi-varaosan, jolla yrittää saada kaivon kuntoon. Toivotaan, että sillä saataisiin vesiasia toistaiseksi ratkaistua!

Hyvä Jaakko! Pidetään peukkuja!